avec rodos park  regus  turvallinen talo 


facebook twitter  

action learningAction Learning menetelmän on kehittänyt Cambridgen yliopiston professori ja IMC:n perustaja Reg Revans, kuvassa oikealla.

Cambridgen yliopiston fysiikan professori Reg Revans joutui 1950-ja 1960-luvuilla kohtaamaan teoreettinen ja käytännön liike-elämän vaikeudet. Akateeminen tutkimus palveli yliopistoja, muttei toiminut käytännön sovelluksina liike-elämässä. Ongelmina olivat kilpailukyvyn puute ja johtajien matala suorituskyky. Ratkaisu oli Revanssin kehittämä Action Learning.

P=L+Q

Professori Reg Revans oli tutustunut Albert Einsteiniin Cambridgen yliopistossa. Tämä jätti varmasti Reg Revanssiin tunteen, miten monimutkaisia asioita voi kuvata yhtälön avulla. Action Learning-menetelmän kaava on P=L+Q, jossa P= Programmable knowledge, L= Learning ja Q=Questions.

Action Learning-menetelmän tukena toimivat oikein viritetyt kysymykset. Niiden taustalla on suuri määrä tieteellistä johtamisen ja suorituskyvyn sekä taidon tutkimusta.

Kysymyksessä on oppimisprosessi ja menetelmä, jossa opiskelijat, työntekijät ja johtajat ratkaisevat yrityksen todellisia ongelmia. Muut maailman huippuyliopistot ratkaisivat siihen aikaan opetuksessaan historiallisia tapauksia, kun professori Reg Revans pyrki ratkaisemaan akuutteja ongelmia. Nykyhetkeä.

Professori Reg Revans kokosi ympärilleen saman henkisen professoriryhmän ja perusti yksityisen korkeakoulun. Alku oli vaikeaa ja toiminta sai kovaa kritiikkiä yliopistomaailmasta. Vahva ja viisas visio tuotti kuitenkin nopeasti hyviä tuloksia. Englantilaisten johtajien suorituskyky parani merkittävästi. Verkottuminen ulkomaalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa teki Action Learning- menetelmästä myöhemmin maailman laajuisen.

Action Learning menetelmä kytketään osaksi koulutus tai kehitysohjelmia. Toiminnallisuuden ydin on aktiivinen ja ohjattu pienryhmätyöskentely. Muutosten implementointivaiheessa henkiset sponsorit ovat osa toiminnan ydintä. Henkinen sponsorointi tarkoittaa, että ylin johto hyväksyy muutosten tekemisen organisaatioissa. Epäonnistumiset tapahtuvat pääosin silloin kun yritysten johto tunnistaa ongelmat, muttei kykene tai uskalla antaa suoritusoikeuksia muutoksiin.


Helsinki, Finland,

The Editor of the e-Newspaper Ari Petäjävaara

Suomen Journalistiliiton jäsen